Lukupiiri Hellahuone

Perustimme 22.9.1993 neljän ystävän kanssa naisten lukupiirin. Kokoonpano on näiden vuosien aikana vain vähän muuttunut. Lukupiiriläisistä muut asuvat pääkaupunkiseudulla, minä Porvoossa.

Kokoonnumme noin puolentoista kuukauden välein, useimmiten Helsingin Kalliossa asuvan lukupiiriläisen luona. Olemme päättäneet keskittyä naisten kirjoittamaan kaunokirjallisuuteen. Vain jokunen poikkeus on tehty miesklassikoihin.

Jokainen lukupiiri aloitetaan tunnelmakierroksella. Näin synnytetään vapaampi tila itse kirjalle.   Tunnelmakierroksessa vierähtää helpostikin tunti tai yli sen. Kirjan puimisesta ei silti tingitä.

Luettava kirja päätetään yhdessä. Joskus on toimittu niin, että kukin vuorollaan valitsee kirjan. Tiiliskiven paksuisia kirjoja vältetään lukupiirissä, koska niitä emme yksinkertaisesti ehdi lukea tapaamisten välissä. Silloin tällöin innostutaan erilaisista oheisohjelmista, kuten luetun kirjan pohjalta tehdystä teatteriesityksestä. Innostumiset ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet puheiksi, koska viiden naisen kalentereista näyttää olevan mahdotonta löytää yhteisiä aikoja. Jo lukupiiriajan sovitteleminen on joka kerta kellosepän työtä. 

Lukupiiri on arjen ylellisyyttä. Jopa lähes ilmaista, jos käyttää kirjastoa. Aika monet kirjoista kyllä tulee hankittuakin. Kirjoihin tulee suhde; tuntuu merkitykselliseltä nähdä ne omassa kirjahyllyssä. Joskus on hauskaa palata jo luettuun ja nähdä miten merkitykset muuttuvat tai ainakin muuttuvat painoltaan.  Se mitä on alleviivannut ei välttämättä enää viiden vuoden kuluttua puhuttele. Tai se puhuttelee jollain uudella tavalla.

Syksyllä 2008 sain sähköpostiini kyselyn, jossa kartoitetaan Suomessa toimivia lukupiirejä. Kyselyssä tiedusteltiin myös lukupiirin nimeä. Olimme toimineet vain "naisten lukupiirinä" viisitoista vuotta, mutta tapaamisessamme 28.10. ideoimme itsellemme nimen. Nimeä ideoitiin arvostamiemme naiskirjailijoiden etunimien kautta, kuten Hella Wuolijoki , sekä Virginia Woolfin " oman huoneen" ajatuksella. Tätä kautta päädyimme Hellahuoneeseen.

Tässä lista tähän asti lukupiiri Hellahuoneessa lukemistamme kirjoista. Suosittelen. Myös lukupiirien perustamista. Minulle lukupiiri on tärkeä osa Omaa huonettani.

 LUKUPIIRISSÄ vuodesta 1993 LUETUT KIRJAT:
Merete Mazzarella / Juhlista kotiin
Anja Kauranen / Ihon aika
Amy Tan / Ilon ja onnen tarinat
Toni Morrison / Jazz
Helvi Hämäläinen / Säädyllinen murhenäytelmä 
Leena Lander / Tummien perhosten koti 
Leena Lander / Tulkoon myrsky 
Nawal el Saadavi / Eevan kätketyt kasvot 
Pirjo Hassinen / Ennustaja 
Margaret Atwood / Ryövärimorsian 
Anja Kauranen / Pelon maantiede 
Arja Andersson / Riekot 
Vigdis Grimsdottir / Nimeni on Isbjorg 
Riitta Jalonen / Rakkausmuistot 
Christa Wolf / Kassandra 
Elias Lönnrot /Kanteletar 
Adelaida Garcia Morales / Seireenien hiljaisuus 
Jean Rhys / Siintää Sargassomeri 
Agneta Pleijel / Fungi 
L. Onerva / Mirdja 
Isabel Allende / Eva Lunan rakkaudet 
Marianne Alopaeus / Pimeyden ydin 
Marta Tikkanen / Yksityisalue 
Monika Fagerholm / Ihanat naiset rannalla 
Albert Camus / Sivullinen 
Franz Kafka / Oikeusjuttu 
Vuokko Tolonen / Tampereen ilmasto 
Aino Kallas / Sudenmorsian
Minna Canth / Työmiehen vaimo
Irja Rane / Naurava neitsyt
Tove Jansson / Kuvanveistäjän tytär
Arundhati Roy / Joutavuuksien jumala
Jayne Anne Phillips / Suojelus
Eira Stenberg / Häikäisy
Pirkko Saisio / Pienin yhteinen nimittäjä 
Marina Rydberg / Korkeinta kastia 
Dacia Maraini / Mykkä herttuatar 
Anton Tsehov / Kolme sisarta 
Mari Mörö / Kiltin yön lahjat 
Virginia Woolf / Oma huone 
Anita Konkka / Talvi Ravennassa 
Marja-Liisa Vartio / Kaikki naiset näkevät unia 
Veronica Pimenoff / Maa ilman vettä
Kristina Carlsson / Maan ääriin
Rauha S. Virtanen / Seljan tytöt
Agneta Pleijel / Talvirakkaus
Raija Siekkinen / Se tapahtui täällä
Charlotte Bronte / Kotiopettajattaren tarina 
Emile Bronte / Humiseva harju 
Jane Austin / Järki  ja tunteet 
Christa Wolf / Medeia 
Eeva Tikka / Lohikäärmekylpy 
Pirjo Hassinen / Mansikoita marraskuussa 
Tiina Pystynen / Häpeähäkki 
Colette / Cheri 
Leena Helka / Edithin seitsemän sanaa 
Sally Salminen / Katriina 
Aulikki Oksanen / Tryffelikoirat 
Majgull Axelsson / Kuiskausten talo 
Anais Nin / Kuuaurinkojuhla 
Camille Laurens / Mieheni 
Katarina Eskola & Eeva Peltonen / Aina uusi muisto 
Iris Murdoch / Hyvä oppilas 
Sigrid Undset / Jenny 
Andre Maurois / Sydän ei erehdy eli George Sandin elämä 
Anu Kaipainen / Granaattiomena 
Alessandro Baricco / Silkki 
Susan Vreeland / Artemisian rohkeus 
Rakel Liehu / Helene 
Anne Proulx / Vaarallinen harmonikka 
Marguerite Duras / Tuska 
Carol Shields / Ellei 
Carol Shields / Kivipäiväkirjat 
Anita Brookner / Hyvää seuraa 
Ann Tyler / Hengitysharjoituksia 
Leena Lander / Käsky 
Alice Munro / Hyvän naisen rakkaus 
Anna Kortelainen / Virginie!
Tiina Kaila / Valaistu manner
Azar Nafis / Lolita Teheranissa
Merete Mazzarella / Marraskuu
Nathalie Sarraute / Lapsuus
Marguerite Duras / Kesä -80
Jamaika Kinkaid / Katoava paratiisi
Mirjam Hietala / Korkeat huoneet
Hanne Orstavik / Kulunut aika
Helena Kallio / Ennen kuin sielu puutuu
Minna Canth / Kirjeet
Maria Jotuni / Kun on tunteet
Fredrika Runeberg / Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä
Fredrika Runeberg / Kynäni tarina
Christa Wolf / Erään naisen elämä

Eeva Kilpi / Naisen päiväkirja

Eeva Joenpelto / Elämän rouva Glad

Eeva Joenpelto / Neito kulkee vetten päällä

Nancy Houston / Kiitospäivän illallinen

Doris Lessing / Kultainen muistikirja

Sirpa Kähkönen / Lakanasiivet

Sofi Oksanen / Puhdistus

Eira Stenberg / Oven takana

Tuula - Liina Varis / Irma

Marianne Fredriksson / Anna, Hanna ja Johanna

Anneli Kanto / Veriruusut

Silja Vuorikuru ( toim.) / Elämisen taiteesta - Aino Kallaksen ja Anna-Maria Tallgrenin kirjeitä kolmelta vuosikymmeneltä

Omia suomalaisia lempikirjailijoitani ovat Tove Jansson, Marianne Alopaeus, Eeva Kilpi, Leena Rantanen, Marja-Liisa Vartio, Väinö Linna, Olavi Paavolainen, Edith Södergran, Eeva-Liisa Manner, Pentti Saaritsa, Anja Vammelvuo, Tuula-Liina Varis, Leena Lander, Raija Siekkinen.

Aika toivotonta listata. Kiehtovia teoksia ovat kirjoittaneet myös Eira Stenberg, Anita Konkka, Pirkko Saisio... Ja tietenkin Katri Vala, Elina Vaara, Pentti Haanpää, Matti Kurjensaari, oikeastaan kaikki Tulenkantajat. 

Ulkomaisista suosikkejani ovat Christa Wolf, Virginia Woolf, Agneta Pleijel, George Sand, Hermann Hesse, Oscar Wilde, Fjodor Dostojevski, A.A. Milne, Margaret Atwood, Astrid Lindgren, Vigdis Grimsdottir, Anais Nin, Simone de Beauvoir, Jean Rhys, Sylvia Plath, Tsingiz Aitmatov...

ULVOJAT-RYHMÄ

Toisella naisryhmälläni on nimi, joka viittaa laumaansa koolle kutsuviin susiäiteihin, heihin, jotka osaavat imettää muidenkin poikasia kuin itse synnyttämiään. Ulvojat- ryhmässä meitä on kuusi naista, joista kolme sijaisäitiä, kaksi adoptioäitiä, sekä yksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä, hiljan eläkkeelle jäänyt. Seitsemän vuoden ajan olemme toimineet tukiryhmänä toisillemme näissä erilaisissa, vaativissa vanhemmuuksissamme. Erityisesti lasten murrosiät ovat olleet koettelevia vaiheita, jolloin kokemusten jakaminen, peilaaminen, jäsentäminen toisten samoja kokemuksia läpikäyneiden äitien kanssa on ollut upeaa.  

Uusinta ryhmäläistä lukuunottamatta olemme kaikki PRIDE-kouluttajia, eli valmennamme sijaisvanhemmuutta  harkitsevia perheitä, ja täydennyskoulutamme jo toimivia sijaisperheitä. ( PRIDE = Parents' Resources for Information, Development and Education. Tietoa PRIDE:sta saa mm. osoitteesta www.pesapuu.fi . Sijaisvanhemmuudesta ( perhehoito) saa lisäksi monipuolista tietoa sijaisvanhempien jäsenjärjestöstä Perhehoitoliitosta, www.perhehoitoliitto.fi).

Tapaamme muutaman kerran vuodessa, useimmiten toistemme kodeissa tai kesämökeillä. Olemme vaeltaneet ja hiihtäneet pohjoisessa, saunoneet ja uineet niin makeissa kuin suolaisissakin vesissä, jutelleet ja jakaneet kokemuksia takan äärellä, yrittäneet kasvattaa ymmärrystämme lapsistamme ja itsestämme äiteinä, jäljittäneet antiikin jumalattarien viisautta, herkistyneet kuulemaan musisoivia ryhmän jäseniä, herkutelleet hyvällä ruoalla ja viinillä, itkeneet ja nauraneet - ja tietenkin ulvoneet kuulle.

Pari vuotta sitten joukossamme virisi kysymys voisimmeko jakaa kokemuksiamme ja tietoamme laajemminkin murrosikäisten lasten sijais- ja adoptiovanhemmille. Valmistaisimmeko kuuden naisen voimin seminaarin, jossa murkkuvaiheen syövereihin sukellettaisiin elämänmakuisesti, tarjottaisiin vertaistuen mahdollisuus niille sijais- ja adoptiovanhemmille, jotka parhaillaan sinnittelevät kipuilevien murrosikäistensä rinnalla.

Ensimmäinen" Ihanat äidit ja vitun ämmät"- seminaari järjestettiin 2008 Helsingissä ja suuren kiinnostuksen vuoksi toinen heti perään.  Nyttemmin olemme pitäneet seminaareja myös maakunnissa, seuraava on Tampereella 25.4. Ohjelman perusrunko löytyy osoitteesta www.congcreator.com/pyykkilaiturilla. 

VASEMMISTONAISET

Vasemmistonaisista saa tietoa osoitteessa www.vasemmistoliitto.fi.  Kannattaa hankkia käsiinsä Vasemmistonaisten PIPPURI-lehti, joka elää varmaankin Suomen vaatimattomimmalla budjetilla ja tarjoaa silti joka numerossaan tasokkaita juttuja naisen arjesta ja politiikasta. Olen ylpeä Vasemmistonaisista. Olemme kuljettaneet politiikan agendalle useita asioita, joita ei kukaan ensin mieltänyt politiikaksi. Tänä päivänä ilmeisesti kaikkien puolueiden ohjelmista löytyvät sellaiset asiat kuin naisiin kohdistuva väkivalta, prostituutio, visuaalisen ympäristömme pornografisoituminen, tyttöjen piilosyrjintä.

Minä sijoitan Vasemmistonaiset tänne Omaan Huoneeseen sen vuoksi, että Vasemmistonaisten toiminnassa olen kokenut niin monet oivallukset naisen asemasta, mahdollisuuksista, feminismistä ja patriarkaatin logiikasta. Olen oivaltanut sen millä tavalla henkilökohtainen on poliittista - ja poliittinen henkilökohtaista. Se mikä ei ole arjessamme totta ei ole totta.

Vasemmistonaisten toiminnan helmi ovat olleet viikonloppukurssit, joiden järjestämisen aloitimme Tutta Tallgrenin ja Lena Pajun kanssa 90-luvun alkupuolella. Aiheina ovat olleet mm. Kuvastimessa naiseus, Rakkaus ja valta, Äidit ja tyttäret, Isät ja tyttäret, Unet, Antiikin Kreikan jumalattaret, Naisten pelot, Naisten keski-ikä ...

Viikonlopuissa oli muutaman vuoden tauko, mutta nyt ne on elvytetty uudelleen. Viime vuosina olemme kokoontuneet tarinoiden ja satujen myyttien äärelle.

Porvoon kansalaisopiston kirjallisuuspiiri

Kirjallisuuspiiri on ollut opiston ohjelmassa jo kymmenkunta vuotta. Tietoa siitä ja muusta opiston toiminnasta saa osoitteesta http://city.porvoo.fi/kansalaisopisto.

Vedin kirjallisuuspiiriä muutaman vuoden. Ajan puutteen vuoksi luovuin mielenkiintoisesta tehtävästä viime vuonna.

Kirjallisuuspiirissä lukemiamme kirjoja ovat:

Herman Hesse / Demian

Patrick Suskind / Parfyymi

Monika Fagerholm / Amerikkalainen tyttö

Pirjo Hassinen / Isänpäivä

Kari Hotakainen / Buster Keaton

Kari Hotakainen / Huolimattomat

Orhan Pamuk / Istanbul

Kjell Westö / Missä kuljimme kerran

Vigdis Grimsdottir / Sydän, kuu, sinilinnut

Karin Fossum / Hullujenhuone

Nancy Thayer / Kuumien aaltojen kerhossa kuohuu

Sanna Ravi / Ansari

Anja Vammelvuon, Eeva-Liisa Mannerin ja Pentti Saaritsan runoja

Fredrika Runeberg / Piirroksia ja unelmia

Eeva Joenpelto / Elämän rouva Glad

Margaret Atwood / Poikkeustiloja

Peter Hoeg / Lumen taju

Olavi Paavolainen / Lähtö ja loitsu

Doris Lessing / Kultainen muistikirja

Anita Konkka / Talvi Ravennassa

Hannu Väisänen / Toiset kengät

Siri Hustvedt / Kaikki mitä rakastin

Anne Proulx / Laivauutisia

Oscar Wilde / Dorian Grayn muotokuva

Maijaliisa Dieckman / Muurin takana soi mandoliini

AAA - kimppa

Kolmen aan kanssa olemme pitäneet yhtä lähes siitä lähtien, kun meistä tuli sijaisäitejä. Minusta kuusitoista vuotta sitten ja kahdesta muusta porvoolaisäidistä vähän aikaisemmin. Sijoitettuja lapsia perheissämme on yhteensä kymmenen, osa jo lentänyt pesästä pois. Vuosien varrella olemme kokoontuneet vertaisryhmänä, jossa on "tuuletettu" arjen paineita, vaihdettu kuulumisia ja kokemuksia. Vakuuttuneiksi olemme tulleet ainakin siitä, että lasta lähellä eläminen kasvattaa yhtä lailla itseä kuin lastakin. 

Sijaisäitiydessä voi helposti käydä niin, että kaikki muu naiseus huuhtoutuu relativiteettien mereen. Niinpä Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ( www.uudenmaansijaiskotiyhdistys.org ) on kahtena viime kesänä järjestänyt Jumalatar-viikonloppuja, joissa sijaisäidit ovat jäsentäneet sitä mitä muuta ovat kuin äitejä.  Puhuttelevatko muutkin sisäiset jumalattaret kuin äidillisyyden arkkityyppi Demeter?

Voin kertoa, että ovat puhutelleet. Jopa niin, että kahden sijaisäitiystävän kanssa nimesimme joukkomme AAA-kimpaksi - Athenen, Afroditen ja Artemiksen, tällä hetkellä hallitsevimpien jumalattariemme mukaan. Huhtikuussa olemme koko "jumalatarporukalla" lähdössä  Ateenaan tutustumaan myyttien syntysijoihin.